Silkkiuikkujen kevät Siurossa

Pingviinitanssi

Silkkiuikut saapuvat

Yksi kevään kohokohdista on silkkiuikkujen saapuminen Knuutilan kartanon rannoille Siuroon.

Ensimmäiset havainnot silkkiuikuista 9.4. Jäätä oli vielä jonkin verran, mutta pääosin sulaa.

Pareja saapuu pikkuhiljaa paikalle ja tänä vuonna paikalla on reilu kymmenen silkkiuikkuparia. Silkkiuikut ovat pariutuneet jo talvehtimisseudullaan Länsi- ja Etelä-Euroopassa ja pari pysyy yhdessä ainoastaan yhden pesimäkauden ajan. Suomeen saapuessaan linnut ovat kasvattaneet värikkäämmän juhlapuvun ja töyhdöt pään seudulle. Talvehtimisalueillaan niiden höyhenpuku on tosiaankin huomattavasti vaatimattomampi.

❤️

Monimuotoinen soidin

Silkkiuikkujen soidin on näyttävää katsottavaa. Ominaista on pään viskominen puolelta toiselle ja kaulan taivuttelu monenmoiseen suuntaan ja muotoon. Pään alueen höyhenpeite muuttaa myös muotoaan yltäen yllättäviin variaatioihin. Kaiken kruunaa ääntely, joka paljastaa kyllä silkkiuikkujen sijainnin jo ilman näköhavaintoa. Ääntely muistuttaa jopa sian röhkinää, kraakkunaa, ehkä jopa variksen kraakuntaa yms.

Upea pingviinitanssi kuuluu soidinrituaaliin. Se on yhtä nopeasti ohi kuin alkaakin. Ennen tätä hetkeä pari lähestyi toisiaan matalana vedessä ns. vaanivalla tyylillä ja salamannopeasti ne nousivat tähän pingviinitanssii.
Tanssin pyörteissä esitellään pesänrakennusmateriaalia puolisolle. Nyt ainoastaan toisella oli hieno järviruokokokoelma esiteltävänä, yleensä kummankin nokasta löytyy kunnon läjät kuollutta ruokoainesta😀.
Tanssia vetten päällä😊.
Nyt on jaettu korret, parisuhde sen kun lujittuu.
Vähän ujompaa mallia.

Tähän väliin vähän faktatietoa silkkiuikusta

Silkkiuikku kuuluu uikkulintujen heimoon. Sukupuolet ovat toistensa kaltaisia. Silkkiuikku on Suomen runsain uikkulintu ja se on runsastunut vesistöjen rehevöitymisen myötä. Silkkiuikku tarvitsee aina ruovikkoa pesimäpaikakseen, ja tämä sen vuoksi, että se tarvitsee järviruokoa pesän rakennusmateriaaliksi ja sen kiinnittämiseen. Kelluva pesä rakentuu ruovikon reunaan.

Ravintonaan silkkiuikku käyttää pikkukaloja, vesihuönteisiä, sammakonpoikia, sammakoita ja äyriäisiä. Silkkiuikku on Etelä- ja keski-Suomessa erittäin yleinen.

Silkkiuikut muodostavat pesän ympärille oman pienen reviirin, mutta ympäröivää avovesialuetta ne käyttävät muiden parien kanssa yhdessä.

Tiesitkö muuten, että tuo koristeellinen höyhenpuku oli aikoinaan koitua lajille turmioksi. Sen värikkäät partahöyhenet olivat suosittuja koristeita naisten hattuihin!

Lähde: Tiedonportailla.fi, Uikkujen heimo

Välillä takaa-ajoa
Tämä oli mielenkiintoinen selkkaus. Kaksi paria osallisina ja yksinäinen silkkiuikku tarkkailee sivusta. Jonkinlaiselta reviirikiistaan liittyvältä yhteenotolta vaikuttaa. Siellä oltiin ihan kunnolla riveleissä kiinni😀.

Näihin kuviin ja tunnelmiin täältä silkkiuikkujen keväästä. Soidinmenot jatkuvat vielä jonkin aikaa ennen kuin päästään pesintäpuuhiin. Jos innostus heräsi, nyt on juuri oikea aika tarkkailla silkkiuikkuja ennen kuin ne vetäytyvät pesilleen hautomaan. Ja toivotaan että tämä takatalvi väistyy pian!

Seuraavissa postauksissa ollaankin sitten jo reissutunnelmissa, tuskin maltan odottaa😊🚙.

Jätä kommentti