Automatka Viro-Latvia-Liettua / seikkailua, luontoa ja historiaa 29.4.-9.5.2024 3. Osa: Keskiaikaa ja kartanoromantiikkaa, matka jatkuu Latviaan
Malpils kartanohotelli
Latviassa ollaan. Ajoimme pitkin Riianlahden rannikkoa kohti seuraavaa kohdetta, Limbazia. Olemme joskus aiemmalla reissulla vuosia, vuosia sitten yöpyneet autossa rannan parkkiksella ja sen verran muistissa oli, että ranta oli aivan tien vieressä. Latvian rannikkoa pitkin ajaessa hiekkarantaa tosiaankin löytyy kilometrikaupalla ja merkattuja levähdysalueita ja rantoja on runsaasti.
Se meidän etsimämme ranta oli tämä Vitrupen ranta. Tie menee aivan vierestä. Löytyy hyvä levähdyspaikka ja aivan ihana hiekkaranta.Vitrupen ranta. Pasi heitti muuten täällä talviturkin. Ranta on järjettömän matala, aika pitkälle sai kahlata ja sittenkin taisi juuri ja juuri mies kastua😀Ihan hyvä, että näitä huomautustauluja löytyy! Antaa vaan kölliä rauhassa jos kohdalle osuu😊. Nyt ei näkynyt.
Matka jatkuu taas. Alkoi muuten olla jo tosi lämmintä, täytyi tuossa rantapysähdyksen yhteydessä vähän keventää vaatekertaa.
Limbazi
Limbazi
Limbazi on alunperin perustettu 1200-luvulla nimellä Lemsahl. Kaupunki rakentui ristiretkeläisten perustaman linnan ympärille. Sillä on ollut erittäin tärkeä rooli Baltian historiassa, se oli keskiajalla monien vuosien ajan paikka, jossa paroneja kaikkialta Liivinmaalta kokoontui vuosittain suurneuvostoon.
1500-luvulle asti Lemsahliin pääsivät tärkeät kauppa-alukset Svetupe-jokea pitkin. Lyypekistä ja Kööpenhaminasta tuotiin hunajaa, vahaa, puutavaraa, viljaa ja turkiksia mm. Kaupankäynnin kasvaessa kaupunki hyväksyttiin Hansaliittoon. Tuohon aikaan Limbazi oli väkiluvultaan Latvian toiseksi suurin kaupunki Riian jälkeen.
Limbazin linna on yksi Latvian vanhimmista linnoitetuista rakennuksista.
Vuoteen 1500-mennessä Svetupe oli jo liian matala rahtilaivoille ja kaupankäynti sammui. Alkoi vuosisadan taantuma. 1500-luvulla ja 1600-luvun alussa kaupunki poltettiin ja tuhottiin useaan otteeseen, myös linnoitus tuhottiin.
1600-luvulla kaupunki sai nykyisen nimensä. Kaupunki paloi vielä 1747 ja kaupunki on alkanut kasvaa 1800-luvun jälkeen.
Hienot linnan rauniot ja upeaa entisöintiä on tehty. Tänne pääsee ihan ilmaiseksi katselemaan ihastelemaan. Sitten seuraavaksi syömään.
Tris Kambari.Nyt on muuten puitteet kohdillaan. Aivan mahtava miljöö! keskiaika tulee täälläkin mieleen. Ehdottomasti reissun parhaat valkosipulileivät!Juustopalloja ja keitettyä kukkakaalia. Kasvissyöjän valikoima oli kieltämättä vähän suppeahko, enpä ole ennen keitettyä kukkakaalia ravintolassa syönyt😊. Juustopallot👍.
Ja matka jatkuu, ajetaan kohti Siguldaa ja Turaidan linnaa.
Siinä vähän esimerkkiä tehokkaasta tien paikkauksesta tieltä Krimuldas Sanatorija-Grasi.
Turaidan linna
Turaidan linna
Turaidan linna sijaitsee Gaujajoen varressa Gaujan kansallispuistossa. Linnan rakennus aloitettiin 1214 ja rakennuttajina olivat kalparitaristo ja Riian piispa Albert von buxhövden. Linna rakennettiin tukikohdaksi kristilliselle käännytystyölle.
Turaidan linnan alue. Sisäänpääsy linnaan maksaa 6e aikuiselta. Täältä lisää tietoa tästä museoreservaatista, linnan lisäksi löytyy kartanoa, kirkkoa..Hienoa vanhaa metsää matkan varrellaJa melkein perillä. 1500-luvun loppupuolelle saakka linna oli taloudellisesti merkittävä arkkipiispan linna, arkkipiispakunnan liivialueen keskus, kuvernöörin asuinpaikka ja sotilaallinen linnoitus. Riian arkkipiispat käyttivät linnaa usein asuinpaikkana.Liivinmaan ritarikunnalla ja arkkipiispoilla oli vuosien saatossa yhteenottoja ja linna on ollut välillä ritarikunnan hallussa. Vuoteen 1625 saakka linnan omistus vaihtui useaan otteeseen. Herruudesta taistellessa linnoitukset tuhoutuivat ja jälleenrakennus oli tarpeen. 1776 linnassa paloivat kaikki puurakenteet. Vuosina 1953-1962 on kunnostettu päätornia, länsikorttelia ja puolustusmuuria.
1976 linnassa aloitettiin laajat, yli 25 vuotta kestäneet arkeologiset kaivaukset. Rakennuksia on samalla entisöity, jälleenrakennettu ja pelastettuja rakenteita konservoitu.
Uuni 1400-luvulta.Uunin toimintaperiaateLinnan päätornin sisäänkäynnillä. Tuolta on kuulemma huikeat näköalat, kannattaa kiivetä jos jalat kestää😀.Linnasta näihin kuviin ja tunnelmiin. Hieno paikka on, vaikka rakenteet tuhoutumisen myötä eivät olekaan enää aivan keskiaikaisia. Löytyy paljon ihmeteltävää. Itse en ihan kaikkialle päässyt, mutta suurin osa tuli kuitenkin katsottua.
Vielä automaattisumpit ennen lähtöä.Latvian liput liehuivat monessa paikkaa.
Malpilsin kartanohotelli
Malpils Manor. Täällä yövytään seuraava yö.1400-luvulla lähistöllä on ollut Malpilsin ritarilinna. 1626 Puolan ja Ruotsin sodan aikana Puolan armeija räjäytti linnan vetäytyessään. 1700-luvun jälkipuoliskolla raunioiden lähelle rakennettiin uusi kartano, kartano kuitenkin paloi 1905 ja rakennusmestari Jänis Mengelis rakensi sen uudelleen 1907-1911. Suunnittelijana oli Wilhelm Bockslaff. Rakennuttaja oli Alexander von Grote. Hän oli perinyt kartanon isältään.Vuonna 1914 Elsa von Grote peri kartanon. Vuonna 1920 tapahtui maatalousuudistus ja Elsa joutui luopumaan suurimmasta osasta omaisuudestaan. Hän piti kartanoa vuoteen 1939 saakka.Kartanon rakennukset kansallistettiin Latvian miehityksen jälkeen 1940 ja sen jälkeen niistä tuli koulun toimitilat. 1966 kartanoon perustettiin maatalousmuseo. 1992 kartano luovutettiin Andris Kerselisille ja 2003 kartanon osti sen nykyinen omistaja Aldis Plaudis. Kartano toimii hotellina ja siellä on yksi Latvian parhaista ravintoloista.
Kieltä ei osattu, mutta kuvista päätellen kimononäyttely täällä on menossa.Upeita japanilaisia kimonoja. Näyttelytila on myös näyttävä.Ai että nämä kaakeliuunit😍.Meidän huone. Oli upeaa vanhaa arvokalustetta. Värimaailmaltaan ei minun makuun, mutta ihan mukavat puitteet.Mikä näkymä ikkunasta🥰. Sitä melkein tunsi itsensä kartanon valtiattareksi tämän näkymän ääressä istuessa.Sepelkyyhky tammen oksalla. Kartanon ala-aula.Malpils-kartanon aamiainen. Jestas sentään kuinka hieno kattaus ja tuo makumaailma! Etukäteen tiedusteltiin aamiaisen ajankohtaa. Hiukan myöhästyimme koska ei tullut mieleenkään että aamiainen voisi olla valmiiksi pöytään katettuna. Lätyt tuotiin saavuttuamme lämpiminä. En huomannut informoida etukäteen, että olemme kasvissyöjiä, mutta onneksi kattauksessa oli ainoastaan vähän lihaa ja nekin erillään muista.Kyllä täällä joku muukin on vieraana, vaikka kovin hiljaiselta on tuntunut. Meiltä tiedusteltiin saapumisen yhteydessä, haluammeko syödä illallista. Olin toki lukenut, että ravintola on kovin arvostettu ja ruoka on todella hyvää, mutta ei meille oikein ollut sopivaa ruokalajia. Rakkauden silta, kartanon puutarha.
Yksi yö siis kartanotunnelmissa ja matka jatkuu jälleen. Seiraavaksi hurautamme Riikan ohi Jurmalaan ja aina Liettuaan, Klaipedaan asti. Pysythän mukana🚙.
Tepan luonto 