Hovimäki-sarja
Moni ehkä kysyy tässä vaiheessa että mikä Hovimäki? No se Hovimäki, jota esitettiin TV 2:lla 1999-2003. Hovimäki on historiallinen draamasarja ja sijoittuu aikakauteen 1798-1907. TV-sarjan pohjalta on kirjoitettu myös kirjasarja. Oma henkilökohtainen suosikkini on ensimmäinen kausi; Ruotsin vallan iltarusko. Eletään vielä Ruotsin vallan alla, mutta Venäjä kolkuttelee jo ovella.
Ystäväni Päivi ja minä olemme intohimoisia Hovimäki-faneja! Hovimäessä viehättää ammattitaidolla luotu historiallinen autenttisuuden tunne ja erittäin hyvät näyttelijäsuoritukset. Etenkään alkupään kausiin ei kertakaikkiaan voi kyllästyä!
Lyhyesti
Hovimäessä eletään kuvitteellisen Lindhofin aatelissuvun ja kuvitteellisen Sepän torpparinsuvun elämää Suomen historian merkittävien käänteiden aikana. Sarjan tapahtumat sijoittuvat pääasiassa Hovimäen kartanoon kuvitteellisessa Varsinaissuomalaisessa Hirvikosken pitäjässä. Sarjan käsikirjoittajia olivat Carl Mesterton, Anna-Lisa Mesterton, Kirsi Manninen ja Jussi-Pekka Aukia
Lisää Hovimäki-sarjasta: Wikipedia
Porin teatteri
Poria pidetään suomenkielisen teatterin syntymäpaikkana, koska Suomalainen teatteri (edelsi Kansallisteatteria) antoi ensimmäisen näytäntönsä Porissa hotelli Otavan teatterisalissa 1872. Porin työväen teatteri syntyi 1909 ja porvarillinen Porin Näyttämö 1925 ja teatterit yhdistyivät 1930-luvulla. Uusi Porin teatteri aloitti toimintansa 1931. Kuuluisimpia Porin teatteriin kiinnitetyinä olleita näyttelijöitä olivat mm: Siiri Angerkoski, Sylvi Salonen ja Leo Lastumäki.
Teatterirakennus
Porin teatterin on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Johan Erik Stenberg. Rakennus on tyyliltään uusrenesanssia.
Porin teatterirakennus on osa Kivi-Poria ja se on rakennettu 1884. Teatteritalo on rakennettu suurelta osin ruotsalaisin voimin. Rakennusmateriaaleja on tuotu Ruotsista, mm. porraskivet Öölannin saarelta.
Linkkejä:
Hovimäki näytelmä
Esittelyssä kerrotaan, että esitys on raikas ja moderni tulkinta TV- ja kirjasarjasta. Näytelmä sijoittuu juuri ensimmäiselle tuotantokaudelle ja tarkemmin vuoteen 1808, jolloin Ruotsi ja Venäjä käyvät Suomessa sotaa.
Ote kuvauksesta:
”Hovimäen kartanon tuore isäntä Magnus joutuu naurunalaiseksi yrittäessään värvätä renkejään Ruotsin armeijaan. Armeija perääntyy, ja taistelukentiltä olisi viimeinkin lunastettava kunniaa. Mutta mikä on suomalaisen paikka? Sitä ihmettelee myös sepänpoika Aaron, kun Hovimäkeen karauttaa kasakkalauma upseerinaan kreivi Ignatiew, joka kiinnostuu Aaronin siskosta.
Nuori emäntä Johanna jää kartanosta vastuuseen isännän lähtiessä sotaan. Rinnallaan Johannalla on katkera talousmamselli Frieda, josta ei ota selvää, onko tämä vihollinen vai ystävä. Piika Anna ei luota säätyläisnaisiin, mutta säätyläisnaiset tarvitsevat Annaa. Kun venäläiset miehittävät kartanon, eripuraiset naiset punovat yhteisen juonen.”
Esityksessä liikutaan sekä Suomen sodan taistelukentillä, että Hovimäen kartanossa.
Arvio
Näytelmä oli ehdottomasti hyvä, joskin hiukan tummanpuhuva sotakuvaelmien myötä. Näyttelijäsuoritukset olivat aivan upeita ja itse henkilökohtaisesti pidin erityisesti talousmamselli Friedan hahmosta. Aivan kertakaikkiaan mahtava roolisuoritus, juuri sitä mitä sarjan perusteellakin osasi kuvitella! Visuaalisesti esityksessä mieleenpainuvinta oli venäläissotilaiden ”ratsastaminen” sotatantereella. Myös monia muita hienoja visuaalisia elementtejä löytyi.
Mutta oliko tarina Hovimäestä? Noin laajalla skaalalla kun katsoo, olihan se. Oli siinä pääpiirteitä alkuperäisestä sarjasta, paljon oli jätetty pois, asioita muunneltu ja kirjoitettu toisin kuin alkuperäisessä käsikirjoituksessa ja käytetty huomattavan paljon taiteilijan vapautta. Sanoisin että ehkä olisi pärjätty vähemmillä kasakkakohtauksilla ja näin esitystä olisi saatu supistettua 2h 40 minuutista lähemmäs kahta tuntia.
Rakastan historiallista draamaa ja sitä Hovimäki itsessään on, mutta tämä esitys oli aivan jotakin muuta. Loistava teatteriesityksenä sellaisenaan ja sillä mielellä tätä kannattaakin mennä katsomaan. Pukudraaman voi unohtaa.
Tepan luonto 