Huhtikuun lintuja, peltoaukean upea saalistaja

Kevät etenee, vaikka kelien puolesta ei ihan siltä aina tunnu. Eikä tuo sääennuste nyt viikonlopullekaan kovin hyvää lintujen tarkkailukeliä lupaa.

Pajusirkkukoiras, Siuro, Knuutilan venerannan ruovikko 2.4. Ruovikkojen kevään ensimmäinen laulaja. Koiraan tunnistaa mustasta päästä, kurkusta ja rinnasta. Pajusirkun laulu kuulostaa moneen muuhun verrattuna kovin vaatimattomalta, säe on lyhyt, änkyttävä ”tsiiy”.

Pyrstötiainen, 2.4., Siuro. Pyrstötiainen ei sinänsä ole muuttolintu, sain nyt kuitenkin ihan ok-kuvan napattua👍. Lienee samasta porukasta, joka oli samalla alueella pari päivää aiemmin hakemassa pesätarpeita. Pesii nuorehkoissa lehti- ja sekametsissä ja munii huhtikuussa 7-12 munaa. Haudonta-aika on 12-14 vrk. Lähde: Luontoportti

Punarinta, Siuro. Ensimmäinen havainto 3.4.

Västäräkistä vähäsen, Knuutilan veneranta 5.4.

Lammasnokka, Siuro. Kyllä silmä lepää❤️. Täältä on kyllä tullut monet tirpat kuvattua ja aina ei edes tarvitse kuvattavaa löytyä.

Huhtikuun muuttajia

Huhtikuun alussa saapuvat peipot, rastaat, punarinnat, hippiäiset, peukaloiset ja västäräkit.
Kuun puolivälin jälkeen tulevat petolinnut, kurjet, hanhet ja joutsenet suurin joukoin. Hanhi- ja joutsenparvia kerääntyy pelloille ja merenrannoille levähtämään.
Lintujen muutto huipentuu huhtikuun lopulla ja silloin kannattaa olla paalupaikoilla tähyilemässä. Muuttoa voi seurata eli ”staijata” parhaiten sellaisilta paikoilta, joilta on hyvä näkyvyys, kuten niemien nokista, lintutorneista ja korkeilta kallioilta.
Myös rannikoiden merialueet sekä sisämaan lintujärvet ja tulvapellot keräävät yhä enemmän vesilintuja ja kahlaajia.
Takatalvi voi huhtikuussa aiheuttaa muuttolintujen pakomuuttoa. Rastaat ovat herkimpiä pakomuuttajia. Myös töyhtöhyypät ja kiurut saattavat ottaa takatalven yllättäessä takapakkia.
Huhtikuussa havaitaan usein kevään ensimmäiset harvinaisemmat linnut. Tällaisia ovat muun muassa kuningaskalastaja, harjalintu ja mustaleppälintu.
Kuun lopussa saapuvat kahlaajat, tiirat ja haarapääskyt.

Lähde:BirdLife

Kalasääski, Siuro 16.4. Kalasääsken jalat sopivat täydellisesti kalanpyyntiin.

Ruskosuohaukkanaaras saapui parinsa kanssa pesimään tutulle paikalle Knuutilan venerannan ruovikkoon. Koiras on väritykseltään vaalea. Ruskosuohaukka Saapuu huhtikuussa Länsi-Afrikasta pesimäalueille.

Virtavästäräkki, Nokia 21.4. Pitkäpyrstöisin västäräkkilaji. Talvehtii Keski- ja Etelä-Euroopassa ja palaa huhti-toukokuussa. Pesii kivien ja rakennusren koloihin, virtaavan veden välittömään läheisyyteen. Suomessa pesimäkanta ei ole suurensuuri, se on 20-50 paria. Lähde:Luontoportti.
Me on odoteltu virtavästäräkkiparia myös Siuronkoskelle, mutta ei ole vaan näkynyt vielä. Voi toki olla, että eivät tulekaan meille vieraisille.. Virtavästäräkki on väritykseltään kirkkaimmillaan keväällä ja näin helpommin huomattavissa.

Siuron ilves

Ilves, Siuro, Hautamoision peltoaukea 23.4. Oli pilvinen ja sateinen ilta ja siitäkin huolimatta päätimme lähteä ajelemaan ja kuinkas ollakkaan, se kannatti! Pasi huomioi peltoaukealla jonkun makaamassa ja pakitimme takaisin. Kaivoin kameran, kuvasin ja vielä ilman laseja ei saatu lajista selkoa. Lopulta rillit päässä erottuivat tupsukorvat, ei hitto, se on ilves!!!! Pikkasen me olimme täpinöissämme, siis ensimmäinen havainto ikinä, aivan mahtavaa❤️. Ilves lähti makuulta liikkeelle kohti pellon keskiosan pajukkoa ja kuinka mahtavalta se näyttikään siinä rauhallisesti askeltaessaan. Ilves siirtyi pajukon kylkeen lepäilemään ja sinne me jätimme hänet ja jatkoimme matkaa. Ilves oli itseasiassa aiemminkin nähty tällä samaisella peltoaukealla. Nyt sitten tulee aina ohi ajellessa katseltua näkyisikö siellä mitään..

Pitkin talvea me on kuultu Siuron alueella tehdyistä ilveshavainnoista, mutta omalle kohdalle ei tätä suurpetoa ole vielä ennen tätä sattunut. Aikamoinen tuuri ja vieläpä sattui kamerakin mukaan! Oli aivan huikea elämys, tämä on meidän ensimmäinen livenä nähty suurpeto.

Tämä Suomen ainoa luonnonvarainen kissapeto oli kadota kokonaan maastamme 1900-luvun alussa metsästyksen vuoksi. Onneksi kanta on elpynyt 1960-luvulla aikaansaadun rauhoituksen myötä. Ilveksen elinpiirin koko vaihtelee sadasta tuhanteen neliökilometriin, eli se todellakin liikkuu laajalla alueella.

Ilves käyttää ravintonaan ainoastaan lihaa. Se saalistaa pikkujyrsijöitä, jäniksiä, metsäkanalintuja, peuroja ja poroja. Itseasiassa Siuron alueella on käynyt hieman katoa metsäpeurakannassa, tässä lienee syyllinen.. Toki myös lemmikkien kanssa kannattaa olla varovainen jos tietää ilveksen liikkuvan lähistöllä.

Ilveksen suuret tassut helpottavat sen kulkua lumessa.

Lähde:

WWF

Huhtikuun kahlaajia

Rantasipi, Siuro Kesäniemi 19.4. Rantasipi on yksi aikaisimmista muuttavista kahlaajistamme. Suht pienikokoinen, tunnistaa mm. kyyrystä asennosta. Erittäin yleinen pesijä ja omaa tunnistettavan lentoäänen.

Valkoviklo, Laukon kartano 26.4. Pesii Pohjois-Suomessa, tankkausta matkanvarrella.

Suokukkokoiraiden villi kevät

Suokukkokoiras juhlapuvuissaan, kaularöyhelöt vaan puuttuu. Laukon kartano 26.4. Matkalla kohti pohjoisen pesimäalueita. Suokukkokoiraita löytyy kevätaikaan monenkirjavissa kosiopuvuissaan.

Toukokuun lopulla alkaa sitten tapahtua, on aika kevään suuren spektaakkelin, suokukkojen soidinmenojen. Koiraat pörhistelevät koreissa puvuissaan ympäriinsä herättääkseen naaraiden mielenkiinnon. Tiesitkö, että suokukkokoiraat saattavat lennellä soidinalueiden välillä ( Fennoskandia ja Keski-Siperia) jopa yli 9000 kilometriä ja soidinpaikkoja voi olla yli 20, aikaa 1.5 kuukautta. Suokukkokoiraista 80-90% on tummaröyhelöisiä yksilöitä, jotka nujakoivat keskenään soidinreviiristä. Soidintantereen laidoilla käyskentelee vaalearöyhelöisiä koiraita sekä pieni määrä naaraan näköisiä yksilöitä.
Lähde: Suomen luonto

Yksi parhaista paikoista seurata tätä huimaa näytelmää löytyy Liminganlahden lintukosteikolta. Finnature tarjoaa piilokojupalvelua ja heidän suokukkokautensa on 10.-31.5. Ai että, olisi kyllä joskus niiiin kiva päästä kuvaamaan tuonne piilokojuun!

Huhtikuun muut havainnot listattuna (kaikki lajit myöskin kuvattu):

kyhmyjoutsen

valkoposkihanhi

tavi

heinätavi

lapasorsa

punasotka

haahka

tukkakoskelo

härkälintu

merimetso

harmaahaikara

sinisuohaukka

liejukana

nokikana

meriharakka

kuovi

metsäviklo

selkälokki

merilokki

harmaapäätikka

palokärki

niittykirvinen

keltavästäräkki

laulurastas

punakylkirastas

kulorastas

isolepinkäinen

närhi

Kokonaislintumäärä 94

Kevään viimeisin havainto, tiltaltti 30.4.

Seuraavaksi odottelemme tänne omalle pihalle kirjosieppoa saapuvaksi ja tuonne Knuutilan venerannan ruovikkoon ruokokerttusta laulelemaan.

Kaikki kuvat: Teija Sorjonen, kamera Canon R5, linssi canon RF 100-500mm f/4.5-7.1 l is usm