Keväisiä retkitunnelmia Villa Elfvikin luontotalolta ja lintutornilta sekä Suomenojan lintualtailta 17.5.2025

Villa Elfvik luontopolku ja lintutorni

Elfvikin lintutornilla. Lintutorni on mutkan takana vasemmalla. Lintutorni sijaitsee 700m pitkän Villa Elfvikin luontopolun varrella.

Upeaa Villa Elfvikia ympäröivää luontoa pääsee ihastelemaan mm. Luonnon helmassa-polulta, jonka pituus on 700m. Se johtaa rantaan lintutornille ja takaisin.

Tällaiselle liikuntarajoitteiselle tämä luontopolku ja torni on oikein hyvä käyntikohde. Hiukan jännäsin, onko reitillä korkeuseroa, koska selkä ja jalat ei tahdo nyt kestää vastamäkiä. On siis käyty aiemminkin, mutta ennen ei ole ollut niin tarkkaa. Hyvin pientä laskua ja nousua on ja siitä selvittiin muutaman pysähdyksen taktiikalla.

Kuvia polun varrelta

Kuvassa näkyvillä pitkospuilla kannattaa myöskin käydä, me jätimme tällä kertaa väliin. Elfvikista pääsee muuten rantareittiä pitkin Otaniemeen ( 3 km) ja alkuosa näitä pitkospuita pitkin. Otaniemestä löytyy Maarin lintutorni. Yksi vaihtoehto tälle retkipäivälle oli Maarin torni, mutta en ollut aivan varma sen saavutettavuudesta kävellen, joten jätin sen edelleen toiseen ajankohtaan. Ymmärtääkseni se on yksi parhaista alueen lintujen havainnointipaikoista.

Kanadanhanhiperhe oli ruokailupuuhissa aivan tornin edustalla🥰.

Punajalkavikloja, ensimmäinen piste haasteeseen.

Mustapyrstökuiri lentää tavien kanssa. On hyvä havainto, mutta olisi ollut aivan huippu, jos en olisi nähnyt jo aiemmin Siurossa. Nyt tosin sain vähän paremman kuvan👍.

Punajalkaviklolla määrätietoinen askel😀.

Sellaista kuvasatoa Elfvikin tornilta. Aurinko tuli nyt väärästä suunnasta, joten kuvausolosuhteet eivät olleet parhaat mahdolliset. Pisteitä nyt kuitenkin tuli, punajalkaviklo ja tylli.

Villa Elfvik

Villa Elfvikin luontotalo sijaitsee Espoossa laajalahden rantamaisemissa luonnonsuojelualueiden keskellä. Luontotalo toimii Espoon kaupungin ympäristövalistuskeskuksena. Vuonna 1904 rakennettuun jugendhuvilaan on vapaa pääsy. Café Elfvik on avoinna viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Voin todella suositella kahvilaa, löytyy niin makeaa kuin suolaista tarjottavaa moneen makuun. Luontotalossa on pysyvänä näyttelynä Espoon luontoa esittelevä näyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Näyttelyt ovat erittäin informatiivisia, joten katseltavaa ja opittavaa riittää aivan jokaiselle.

Villa Elfvikin parkkipaikka sijaitsee 200 m talosta. Jo parkkipaikalta kävellessä kannattaa orientoitua katselemaan ja kuuntelemaan luontoa, reitti on vanhan metsän ympäröimä. Liikuntarajoitteisten parkkipaikka (1 paikka) sijaitsee talon läheisyydessä.

Täältä lisää kulkuyhteyksistä

Remontin vuoksi luontotalo suljetaan 16.6.2025 ja on suljettuna ainakin elokuun loppuun saakka.

Villa Elfvikissä on upeita kaakeliuuneja. Tässä on jotenkin kiva pieni itämainen fiilis.

Espoon vesiluonnon aarteita, Villa Elfvik luontotalo.

Lähteet:

Espoo.fi/Villa Elfvik

Suomenluonto

Kuvat: Teija Sorjonen

Suomenojan lintualtaat

Lyhyesti Finnoon altaista

Lintualtaiden alue on ollut alunperin luonnontilaista merenlahtea. 1960-luvulla se padottiin jo nyt lakkautetun jätevedenpuhdistamon saostusaltaaksi. Alueella toimii nykyään Suomenojan voimalaitos. Nykyiset lintualtaat ovat ihmisen aikaansaannosta. Altaille on kuljetettu maa-ainesta kaupungistuvan Espoon rakentamisen tieltä ja näin erilaiset kasvit ovat levinneet alueelle.

Lintualtaat ovat pääkaupunkiseudun tärkeimpiä vesi- ja kosteikkolintujen pesimäpaikkoja ja tärkeä lintujen tarkkailu- ja kuvauspaikka. Alue on tunnettu naurulokkiyhdyskunnastaan. Vierailijoita ja pesijöitä on monipuolinen kirjo. Lisätietoa täältä.

Polku parkkipaikalta altaille. Hiukan jännitti, oliko kävellyt metrini täyteen jo Elfvikissä, mutta sen verran sain selkää ja jalkoja lepuutettua lounaalla, että lähimmälle altaalle sentään pääsin. Parkkipaikalta on tosiaankin erittäin lyhyt matka kohteeseen.

Pajusirkkukoiras. Kuuntelimme ruovikossa rytikerttusta ja yritin kovasti saada siitä kuvaa, että voisin ottaa pisteen kotiin. No, eihän se noussut kertaakaan korren päähän, vaan ainoa joka halusi esitellä itseään, oli tämä pajusirkku, huoh… Joo, ihan kiva, mutta nähty jo😅. Loppujenlopuksi se rytikerttunen ei todellakaan näyttäytynyt vaan rätisi piilossa ärsyttävän lähellä.

Nokikanaemo ja kolme neljästä poikasesta❤️.

Nokikanaemo uskaltautui poikasineen hetkeksi pois ruovikon suojista. Kyllä nämä poikaset ovat vaan villin näköisiä, kerran aiemmin olen onnistunut näkemään.

Lähdin hakemaan altailta mustakurkku-uikkua, mutta eipä vaan näkynyt tällä altaalla ja kun muille ei päässyt, ei sitä tullut sitten nähtyä. Oli siellä tosin muitakin mustakurkun etsijöitä, tiedä häntä oliko sitten lainkaan paikalla. Täältä uutena pinnana tuli kuitenkin pensaskerttu. Kotimatkalla vielä pinna pensastaskusta.