Täältä tullaan elämä!

Nyt eletään sitä eläinmaailman kiihkeintä aikaa. Tässä on jo viikkoja kuunneltu lintujen kosiolaulantaa ja nyt on vuorossa pesinnän aika. Toki on lajeja, jotka ovat aloittaneet pesintänsä jo maali-huhtikuussa ja poikassatoa on ollut jo näkyvillä. Huomasinpa eilen aamutuimaan, kun viherpeippopoikue lensi meidän omenapuuhun kovan metelin saattelemana. Pesintä tuntuu siis onnistuneen naapuritontin sypressin suojissa!

Kirjosieppo

Ensimmäinen kirjosieppo tuli nähtyä Siurossa 6.5. ja meidän tontilla pari päivää myöhemmin.

Kirjosieppokoiras katseli pesää matkailuvaunusta, meidän piha 16.5. Tämä olikin mielenkiintoinen spektaakkeli. Seurasimme kun ensin yksi kirjosieppokoiras katseli pesäpaikkaa tästä pikkuruisesta koristepöntöstä ja kovasti kävi sisuksia tiheään tutkailemassa. Ei aikaakaan kun toinen kirjosieppokoiras ilmestyi samoille apajille ja siinä sitä sitten kilpaa tutkailtiin, kumpi pöntön vie. Tässä vaiheessa me päätettiin toimia ja lähdettiin pönttöostoksille, täytyyhän nyt kirjosiepolle kunnon pesäpaikka saada, jos kerran meidän pihaan haluaa asettua. Tontilta löytyy jo muutama muukin pönttö, ajateltiin, että eiköhän toinen löydä sitten asumuksen jostakin niistä. Me sijoitettiin pönttö viereiseen omenapuuhun ja ei aikaakaan, kun pöntön katsoja löytyi paikalle. On sitä nyt sitten sen verran tullut seurattua, että emäntä on löytynyt ja pesimäpuuhissa taidetaan olla.
Uusi pönttö on vanhan omenapuun suojissa. Kirjosiepon koti❤️.

Kirjosieppo munii toukokuussa yleensä 5-8 munaa ja ainoastaan naaras hautoo. Haudonta-aika on 13-15 vrk. ja pesäpoikasaika 16 vrk. Kirjosieppo seikkailee tunnetusti pesältä pesälle. Sekä naaras että koiras voivat pariutua useamman kuin yhden parin kanssa, naaras kahden ja koiras vielä useamman. Lähde: Luontoportti

Isokoskelo

Isokoskelopoikue, Siuro 12.5. Ensimmäinen tänä keväänä näkemäni poikue.
Jäin joksikin aikaa seuraamaan tämän samaisen isokoskelupoikueen touhuja ja pääsin myös seuraamaan uimatreenejä. Liike ei välttämättä näy kuvassa, mutta lujaa mentiin.

Isokoskelon pesimäpaikaksi käyvät puunkolot, pöntöt, rakennusten alaosat sekä katajan oksien suoja. Isokoskelo munii 8-12 munaa ja ainoastaan naaras hautoo. Haudonta-aika on 34-35 vrk.

Isokoskelon poikaset kiipeävät itsenäisesti pesästä pian kuoriutumisen jälkeen. Ne ovat myös omatoimisia ruokailijoita pienestä pitäen. Itsenäisyydestään huolimatta poikaset kuitenkin pysyvät kokonaisena puolueena naaraan mukana.

Jos tapaat isokoskeloemolla pitkän liudan untuvikkoja, voi olla että kaikki eivät ole tämän saman emon jälkeläisiä. Haahkojen tapaan myös isokoskeloille on ominaista että emolla on vähintään yhden toisen emon poikaset päivähoidossa.

Lähteet: Luontoportti, Suomen luonto

Toinen kevään isokoskelopoikue, 13.5. Siuronkoski. Siuronkoskella on ollut perinteisesti vähintään kaksi isokoskelopoikuetta. Toivotaan, että poikaskato ei ole tänä vuonna aivan niin paha kuin viime vuonna.

Kalalokit ja tiirat ovat jälleen palanneet pesimään Siuronkoskelle

Siuronkosken padon partaalla pesii vuosittain useita kalalokkeja ja kalatiiroja. Nyt on sitten päästy pesintäpuuhiin. Koskella käy aikamoinen vipinä ja kalasaaliista on kova kilpailu.

Kalalokki hautomassa 21.5. Siuronkoski
Kalalokkinaaras hautoo ja koiras on vahdissa, Siuronkoski 21.5.
Kalatiirapari. Myös täällä haudonta jo käynnissä.

Kuvat: Teija Sorjonen

Jätä kommentti