Sorsalintujen poikassatoa Siurosta Meri-Porin rannoille

Tällä sinisorsaemolla on pienehkö katras perässään. Naarlahti 29.5,

Sinisorsapoikueita näkyvissä Knuutilan rannoilla

Aloitetaanpa näistä tutuista maisemista, eli täältä Siurosta. Sinisorsapoikueita on tullut nähtyä vähintään kaksi Kulovedellä Knuutilan rannoilla ja yksi Siuronkoskella.

Tällä sinisorsaemolla on 7 poikasta. Kovin ovat pieniä vielä, kuvattu 26.5 Naarlahden ruovikossa. Poikaset ovat pesäpakoisia ja etsivät ravintonsa itse hyvin nuorina.

Sinisorsaemo johdattaa poikueen ruovikkoon syömään ja poikaset tosiaan osaavat itsenäisesti hakea ruokansa.

Pesintä

Sinisorsa munii huhtikuussa 5-12 munaa ja haudonta-aika on 22-30 vuorokautta. Vaikka poikaset ovat pesäpakoisia, ne pysyvät emon mukana poikueena.

Korkealle kurkottaen🥰. Ruokavalioon kuuluu kasvinosia ja selkärangattomia eläimiä.

Sinisorsapoikue pujottelee kivien ja vesikasvien lomassa Siuronkoskella 3.6.
Syötävää ja sopivia piilopaikkoja täältä löytyy yllin kyllin. Tällä kertaa emon ja poikasten mukana ui myös isukki, hiukan muiden edellä. Yllätyin, koska yleensähän koiraita ei poikueiden mukana näy.

Sinisorsapoikue Siuronkoskella 3.6. Siinä ollaan asettumassa päivälevolle.

Lähde: Luontoportti

Reposaaren haahkapoikueet

Reposaari 30.5. Haahkojen päiväkerho. Kaksi emoa poikasineen ja muut kolme aikuista tuovat lisäturvaa poikasille.

Haahkat päivälevolla. Isokoskelokoiras on myös eksynyt joukkoon.

Me käytiin Pasin kanssa Meri-Porissa retkellä 30.5. ja toiveissa oli nähdä Reposaaressa haahkanpoikasia. Onneksemme pikkuruisia poikasia oli jo syntynyt ja pääsimme seuraamaan niitä❤️. Koiraita ei enää juurikaan näkynyt, ne ovat jo pääosin muuttaneet Tanskan rannikolle.

Poikaset alkavat heräillä päivälevolta ja yksi rohkelikko lähtee jo omalle tutkimusmatkalleen.

Haahkakannan taantuma

Haahka on suolaisten vesien sorsalintumme. Se on suuri merisorsa ja Suomen suurin sukeltajasorsalintu.

Vielä 1990-luvulla haahka pesi laajalti ulkosaaristossa paljailla saarilla ja kanta oli elinvoimainen. 2000-luvun alkupuolella merikotkakanta kasvoi voimakkaasti ja ulkosaariston tyhjenivät tehokkaasti haahkoista. Nykyään haahka pesii Suomessa keski- ja sisäsaaristossa.

Merikotkien lisäksi haahkoilla on monia muitakin kantaa laskevia tekijöitä. Petoeläimistä yksi minkki voi tuhota kokonaisen saaren pesinnän, myös supikoira verottaa haahkakantaa. Varikset ja korpit verottavat haahkanmunia tehokkaasti. Poikaset ovat vaarassa joutua niin merikotkien, kuin meri- ja harmaalokkien saalistamaksi. Alle kaksiviikkoiset poikaset eivät jaksa sukeltaa pitkään ja ovat näin saalistukselle alttiita.

Pesiminen

Haahka munii huhtikuussa 3-7 munaa ja vain naaras hautoo. Haudonta-aika on 25-32 vrk. Poikaset ovat pesäpakoisia ja oppivat etsimään itse ruokansa jo hyvin nuorina. Haahkan pesä on vuorattu haahkaemon omilla rintauntuvilla. Rintauntuvat tarttuvat luontaisesti toisiinsa ja näin ne pysyvät pesässä.

Arvokasta pesämateriaalia

Haahkan pesän untuva on arvokas harvinaisuus. Suomi on maailman kolmanneksi suurin haahkauntuvan tuottaja. Untuva poimitaan poikasten lähdettyä pesästä ja sitä ostetaan ainoastaan luotettavilta toimijoilta. Untuvaa kerätään alle 100 kiloa vuodessa. Untuvaa keräävät kalastajat ja harrastajat ja se toimitetaan Joutsenen tehtaalle puhdistettavaksi. Untuvasta valmistuu peittoja Kaukoitään myytäväksi.

Islanti on merkittävin haahkauntuvan tuottaja ja siellä on rakennettu katoksia haahkojen pesinnän ja myös untuvan suojaksi.

Lähde: Masseudun tulevaisuus 25.12.2018

Haahkat Ahvenanmaalla

Suomen suurin haahkojen pesimäyhdyskunta sijaitsee Lågskärissä, Ahvenanmaan ulkosaaristossa. Ihmisten aktiivinen läsnäolo majakkasaarella on lisännyt siellä pesivien haahkojen määrää. Siellä toimii myös lintuasema, joka houkuttelee lintuharrastajia saarelle.

Båtskärillä on suojattu haahkanpesiä katoilla. Tämä Norjasta tullut idea lisää pesimärauhaa. Norjassa nämä katokset ovat suojanneet pesien arvokasta, talteen kerättävää untuvaa.

Lähde: Yle 11.6.2023