Keskiaikaisten kirkkojen lumoissa, osa 3: Rymättylän Pyhän Jaakobin kirkko

Meidän retkellä seuraavana Lemun kirkon jälkeen oli vuorossa Askaisten kirkko. Palataan siihen kuitenkin myöhemmin, koska jatkossa on tulossa postausta myös Louhisaaren kartanosta ja nämä edellä mainitut kuuluvat suht kiinteästi yhteen.

Rymättylän kirkko löytyy Naantalin Rymättylästä, rengastien varrelta.
Käydään sisään kirkkoon
Kirkon eteisen, asehuoneen upeaa koristelua. Myöhemmin lisää asehuoneen koristelusta.

Keskiaikainen kivikirkko

Kun kirkko rakennettiin Rymättylään, meri oli sitä paljon lähempänä kuin nykyään. Kirkkolahden pohjukassa on ollut ikivanha kauppapaikka ja kirkkolahti oli suotuisa satamapaikka. Satama oli Venäjältä Ruotsiin ulottuneen Idäntien etappipaikkoja.

Rymättylän kirkko on keskiaikainen kivikirkko. Rymättylän seurakunta on mainittu ensimmäisen kerran 1335 ja kivikirkko saatiin valmiiksi 1500-luvun alussa. Rakennustyön aloitusajankohta ei ole aivan tarkkaan tiedossa, mutta viimeistään 1400-luvun alussa kirkkoa on kaiketi alettu rakentaa. Holvaus tehtiin 1400-luvun lopulla alkaen ja se on saatu valmiiksi 1500-luvulla, mahdollisesti 1520-luvun loppupuolella. Jokatapauksessa on eletty keskiajan loppupuolta ja vielä katolista aikaa. Uskonpuhdistus oli jo tuolloin alkamassa Saksassa.

Kirkko on säilynyt hyvin keskiaikaisessa asussaan, myöskin restauroitu kirkkosali.

Kuvassa oleva Krusifiksi on vanhempi kuin kirkko itse, se on tehty 1300-luvulla. Krusifiksi on mahdollisesti aiemmin sijainnut tällä paikalla olleessa puukirkossa.

Pyhä Jaakob

Rymättylän kirkko on omistettu Pyhälle Jaakobille, joka kärsi marttyyrikuoleman vuonna 44. Legenda kertoo, että Jaakobin ruumis tuotiin meritse Espanjan luoteisrannikolla ja sieltä se satoja vuosia myöhemmin löydettiin.. Löytöpaikalle annettiin nimi San-Yago (myöhemmin Santiago). Syntyi Santiago de Compostela, Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti. Uskotaan että Pyhä Jaakob on haudattu Santiago de Compostelan katedraaliin.

Suomessa pieni pätkä Jaakobintien reitistä johti Rengon kirkolta Turun tuomiokirkkoon ja edelleen Rymättylän kirkkoon.

Kirkon penkit ovat 1830-luvulta.

Kirkon maalauskoristelu

No nyt päästään siihen aiheeseen, jonka takia alunperin kiinnostuin tästä Rymättylän kirkosta. Kirkon maalaukset ovat kerrassaan upeat. Maalauksista löytyy renesanssipiirteitä, joka kielii keskiajan loppupuolesta.

On melko harvinaista, että keskiaikaisen kirkon koristelun tekijä/tekijät voidaan nimetä. Rymättylän kirkon koristelussa on kuitenkin sellaisia ominaispiirteitä, että niiden perusteella on pystytty selvittämään maalari tai ainakin maalausten tilaaja.

Uskotaan että maalari/työn organisoija olisi Ruotsalainen Lars Snickare, eli Lars ”nikkari”. Tieto perustuu siihen, että Ruotsista on löytynyt puupinnalle tehtyjä maalauksia samalta aikakaudelta ja vaikuttavat saman taiteilijan tekemiltä, kuin kirkon maalaukset. Lars Snickare on ne signeerannut. On myös hyvin todennäköistä, että Lars olisi ollut työpajan johtaja ja hän olisi tilannut ammattilaisen/ammattilaisryhmän työtä tekemään. Hyvin usein ammattimaiset maalarit tulivat Saksasta. Lars Snickare on itse ollut ammatiltaan puuseppä ja keskiajalla oli pääsääntöisesti kiellettyä toimia sekä puuseppänä että maalarina.

Tämä näkymä on niin kaunis. Alttarin päältä löytyy kirkon upein maalauskokonaisuus. Yläpaneelissa on kuvattu viimeinen tuomio. Alempana on kuvattu 12 apostolin kollegio. Alla vielä lähikuvia.

Kirkkoa kiertää Jeesuksen kärsimyksestä ja kuolemasta kertova kuvasarja Biblia pauperum eli köyhien raamattu. Kattoa ja holveja kiertävät kukka-aiheiset ornamentit.

Jeesus saa orjantappurakruunun. Alttarikaappi on Lyypekkistä.

Asehuoneen maalaukset

Kun kirkonkävijät saapuivat kirkkoon, ensimmäisenä olivat vastassa synnistä varoittavat maalaukset.

Synneistä vihaa kuva kahden naisen riita ja heidän olkapäillään seisova paholainen.

Kirkon muu sisustus

Urkuseinä.
Pyhä Jaakob pyhiinvaeltajan asussa. Liedon mestarin työ 1350-1375.
Tämä 1500-luvun alkupuolelta. Pyhän Jaakobin patsaita on kirkossa kahdeksan kappaletta.
Saarnastuoli 1600-luvulta. Entisöity 1853.
Vasemmalla mahdollisesti Pyhä Olavi, 1400-luvun alkupuolelta. Ja toki kirkkolaiva olla pitää.

Hautajaisvaakunoita

Asehuoneesta löytyy hautajaisvaakunoita 1600- ja 1700-luvuilta.
Tämä kuuluu Silfversporen suvulle.
Eerik Boijen vaakuna.
Moision, Suutarlan ja Pornaisten herran, Eerik Silfverspåren vaakuna.
Ahvenanmaan kihlakunnan tuomarin Eerik Rosendahlin vaakuna.

Vielä kuvia kirkkotarhasta

Tässä kuvassa näkyy oikealla asehuoneen jatkeeksi rakennettu Kauppilan hautakappeli.

Kiitos kun olet pysynyt mukana matkassa! Seuraavassa jaksossa ollaan jo 1600-luvulla, eli keskiaika jää taa. Kyseessä on Askaisten kirkko, joka on tämän kirkkoreitin viimeinen kohde. Kannattaa pysyä edelleen matkassa!

Lähteet:

Museovirasto

Kari Hintsala/blogi

Saagoja ja Tikku-ukkoja

Tiekirkot

Tiedonportailla

Kirkon esite

Kuvat: Teija Sorjonen

Edelliset osat:

Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkko

Lemun Pyhän Olavin Kirkko

Jätä kommentti