Matkalla meren ääreltä napapiirille – Osa 4: Kesäpäivä Vaasassa

On 12.8. ja olemme selvinneet Vaasaan saakka. Yövymme Original Sokos Hotel Vaakunassa yhden yön verran. Hotelli sijaitsee oikein mainiolla paikalla kauppatorin laidalla. Tulimme melko myöhään kohteeseen ja oleilimme illan hotellihuoneessa.

Oikein kiva huone, oli jonkinmoisella teemalla varustettu. Sänky oli tosin niin korkea että vähän hirvitti😃.

Seuraavana aamuna läksimme tutustumaan kaupunkiin, tähän nykyiseen pikaisesti ja sitten vielä vanhaan Vaasaan.

Uuden Vaasan kohteita

**Jugendlinna Kurtenia**. Arkkitehti Fredrik Thesleffin piirtämä rakennus 1900-luvun alusta. Talo on saanut nimensä vaasalaisen pankinjohtajan ja yhteiskunnallisen vaikuttajan Joachim Kurtenin (1836-1899) mukaan. Rakennuksen julkisivun alin kerros on tehty Vehmaan graniitista ja ylemmät kerrokset päällystetty sileällä graniitilla. Pankin tilat olivat katutasossa ja ylempänä oli monenkokoisia asuinhuoneistoja. Talon käymälät olivat vuoteen 1920 saakka pihalle rakennetussa erillisessä rakennuksessa. Talo oli alunperin nelikerroksinen, korotettiin myöhemmin kerroksen verran ja tehtiin hiukan ikkunoihin muutoksia. Lähde: Ilkkapohjalainen

Hartmanin talo Hovioikeudenpuistikolla, Vaasan torin laidalla. Kauno S. Kallion suunnittelema viisikerroksinen, graniittiveistoksin koristeltu upea talo. Hän on muuten suunnitellut myös Tampereen kaupunginteatterin talon. Talon rakennuttaneen Erik Hartmanin isä Carl Johan Hartman aloitti Hartmanien loistokkaat liiketoimet jo 1862 avatessaan siirtomaatavarakaupan Vaasan torin laidalle. Vuokratontti siirtyi Hartmanien omistukseen 1869 ja siirryttiin elintarvikkeista teollisuustuotteisiin. Rautaosasto avattiin 1881.

Erik alkoi puuhata tätä uutta rakennusta 1910. Taloan rakenteissa käytettiin aivan uudenlaista kantavan rakenteen teräsbetonista pilari/palkki-järjestelmää. Kuvassakin näkyvät suuret kattokupolit olivat jotain aivan uutta ja erikoista suomalaisessa rakennussuunnittelussa. Ne suunniteltiin tasapainottamaan jyhkeän rakennuksen ulkonäköä. Talo on rakennettu kahdessa osassa, läntinen osa valmistunut 1912 ja rakennus oli täysin valmis 1913. Lähde: Ilkkapohjalainen

Suomen vapaudenpatsas, kuvanveistäjä Yrjö Liippola. Patsas sijaitsee Vaasan torilla.

Vanhaa Vaasaa

Vanha Vaasa sijaitsee noin 7 kilometriä kaakkoon Vaasan keskustasta.

Pohjanmaan vanhimpiin kuuluvalle satama- ja kauppapaikalle rakentunut Korsholman linna ja Vanha Vaasa toimivat Pohjanmaan hallinnollisena keskuksena 1300-luvulta saakka. Hallinnollista asemaa ilmentävät tuhoutuneen linnan paikka muistomerkkeineen, keskiaikaisen Pyhän Marian kirkon rauniot, entinen hovioikeuden talo ja entinen läänin lasaretti. Kuningas Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin vuonna 1606 keskiaikaisen Mustasaaren kylän paikalle . Kaupunki kehittyi vuosina 1500-1520 rakennetun Pyhän Marian kirkon ympärille. Kaupungin ruutukaava laadittiin 1600-luvun puolivälissä.

Vaasa oli 1600-luvulla merkittävä merenkulkujaupunki ja suuri tervan viejä. Vaasasta purjehdittiin lähes kaikkiin Itämeren satamiin. 1700-luvulla kustavilaisena aikana Vaasan elintaso nousi laivanrakennuksen, tervanpolton ja tapulivapauden myötä. 1700-luvun lopun menestynein kauppias oli Abraham Falander (1746-1815). 1776 Falander sai porvarisoikeudet ja hänet aateloitiin Wasastjernaksi 1808.

Vaasan palo 1852

Vuonna 1852 Vaasa oli noin 3300 asukkaan puutalokaupunki, se oli myös suuren kauppalaivastonsa ansiosta yksi suurimmista merenkulkukaupungeista. Vuoden -52 kesä oli ollut helteinen ja kaivotkin olivat päässeet kuivumaan. 3.8. tapahtui se pahin, kaupunki paloi. Kauppias Aurenin talon ulkorakennuksesta lensi kipinä C. Borgenströmin talon katolle. Tuli levisi nopeasti pääosin puusta rakennetussa kaupungissa ja lähes 260 taloa 379:stä menetettiin. Palossa menehtyi kuusi ihmistä. Esineistöä saatiin aika paljon säästettyä. Kirkon syttymistä tuleen pidettiin erityisen kammottavana. Kirkon urkupillit soivat aavemaisesti valtavassa tulimyrskyssä.

Vain kymmenesosa asukkaista jäi palaneen kaupungin paikalle, muut pakenivat Palosaarelle ja läheisiin kyliin. Tärkeitä toimintoja sijoitettiin säilyneisiin rakennuksiin ja toisiin pitäjiin ja tilapäistaloja, kirkko ja raatihuonekin yms. rakennettiin palaneiden tilalle. Kuitenkin kaupunki muutti virallisesti uudelle paikalleen, lähemmäksi merta, vuonna 1862. Myös säilyneitä taloja siirrettiin kaupungin uudelle paikalle.

Vanha Vaasa alkoi rakentua uudestaan 1920-luvulta alkaen. Säilyneet rakennukset saivat uuden roolin ja kaupunkia rakennettiin puistomaiseksi. Kun Pyhän Marian kirkosta paloivat puurakenteet, pudotettiin holvirakenteetkin alas ja tämän jälkeen kirkko jätettiin raunioitumaan. Näin kävi myös kellotapulille. Raunioita on pikkuhiljaa kunnostettu ja kunnostustyöt ovat edelleen menossa. 2007 Museovirasto aloitti edelleen jatkuvat restaurointityöt.

Pyhän Marian rauniokirkko ja kellotapuli

Pyhän Marian kirkon rauniot sijaitsee Rauniopuistossa, Pyhän Marian kirkkopuistossa. Tässä puistossa sijaitsee myös kellotapuli, trivaalikoulun ja raatihuoneen rauniot.

Kirkon rakentamisen ajankohta ei ole tarkasti tiedossa, arvio on 1400-luvun lopulta 1500-luvun puoleen väliin. 1649 kirkkoa laajennettiin ja 1749-1753 se muutettiin ristikirkoksi. Oli siis aikanaan suuri ja komea kirkko. Kellotapuli on rakennettu 1671 tai 1675. Kirkon sisältä tunnetaan nimellä 25 hautaa.

Vasta 1912 rauniokirkkoa alettiin pitää muinaismuistona. Raivattiin ylimääräiset tiili-ja laastijätteet ja seinämuureja korjattiin.

Nykyään alue on aidoin suojattu ja syystäkin. Onhan kyseessä muinaismuisto, suojataan hauraita rakenteita, jotka jo muutoinkin kärsivät ollessaan säille alttiina. On hyvä, että kiipeily estetään, turvallisempaa näin kaikin puolin. Rauniokirkon sisällä voi kävellä.

Kellotapuli rakennettiin 1675 ja vain sen kivinen alaosa säästyi kaupungin palossa. korsholman ja Vaasan kreivi Gabriel Gabrielsson Oxenstierna lupasi seurakunnalle 1668 uuden kirkonkellon. Kello osoittautui niin painavaksi, että se vaati vankemman kellotapulin olemassaolevan tilalle.

Wasastjernan talo – Vanhan Vaasan museo

Kauppias Abraham Falander (1746-1815) rakennutti tämän talon 1780-81. Tämä kolmikerroksinen Wasastjerna-talo toimi esikuvana Pohjanmaan rannikkokaupunkien kauppiastaloille. Talo oli ensimmäinen yksityinen kivitalo Pohjanmaalla. Falander harjoitti merenkulkukaupan lisäksi ruukki- ja sahatoimintaa. Hän oli kauppahuoneen omistaja, raatimies, varapormestari, valtiopäiväedustaja ja Vaasa-ritarikunnan ritari.

”Vuosina 1865–1931 Wasastjernan talossa toimivat virvoitusjuomatehdas ja apteekki. Kuva on vuodelta 1924. Arkistokuva.
Kuva: Pohjanmaan museo” (Kuva ja teksti, lähde: Ilkkapohjalainen)

Hiukan epätasaiset oli nämä portaat, kyllä sai katsella jalkoihinsa ylös kavutessa.

Talon piirsi tirehtööri David Widen. Rakentajana toimi tunnettu kirkonrakentaja Thomas Rijf. Rijf oli myös rakentamassa hovioikeudentaloa. Tyyliltään talo edustaa kustavilaisen uusklassismin myöhempää vaihetta. Talossa on toiminut mm. Vaasan Kymnaasi, pankki, apteekki ja Vanhan Vaasan posti. Vuodesta 1952 talo on toiminut museona. Talo vaurioitui pahoin Vaasan palossa.

Talo on sisustettu 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun porvariskodiksi. Esillä on Vaasan palosta säilyneitä esineitä ja huonekaluja. Museon toisessa kerroksessa esitellään Venäjän vallan aikaa ja kolmannessa kerroksessa taas Ruotsin vallan aikaa, tyyli kustavilaista.