Matkalla meren ääreltä napapiirille – Osa 5: Pietarsaaren kautta Oulun torille

Vaasasta kurvaamme kohti Oulua Pietarsaaren kautta. Pietarsaaressa lounaspysähdys ja käydään tutulla kirpputorilla ja sen läheisyydessä käppäilemässä.

Naan-n-Curry, Pietarsaari. Bangladesh-intialainen ravintola. Oikein maukasta👍.

Tuttu kirpputori edelliseltä visiitiltä, City Loppis. Kirpputoriosio etuosassa ja takana antiikkia, Kaikkien aikojen antiikki. Eikä taaskaan tarvinnut lähteä tyhjin käsin.

Satamakadun vanhoja taloja. Täällä on asunut myös J.L. Runebergin äiti Anna Maria Runeberg viimeiset vuotensa (k. 1834)

Nyt sitten kiireellä kohti Oulua. Ajatuksena on ehtiä Hailuodon lauttaan järkevään aikaan.

Tässä sitä ollaan, lautta ehti lähteä juuri, perävalot vaan näkyi🫣. No, seuraavahan tulisi tunnin päästä, vielä ehditään… No aikamme siinä odottelimme ja tuli mieleen katsoa vielä aikataulua uudestaan. Siis tässä kohtaa oli 2 tuntia väliä!!!! Kello oli jo puoli seitsemän ja päätimme että ei toinna jäädä odottamaan, päätimme jättää nyt Hailuodon väliin ja läksimme kohti Oulua. Seuraavalla kertaa sitten. Kyllä muuten harmitti. No, ehkäpä seuraavan kerran kun olemme tälle suunnalle tulossa, ei tarvitse jännäillä lautta-aikatauluja. Sillan rakennus on hyvässä vauhdissa ja pitäisi kai valmistua ensivuoden aikana.

Toppilan hakesiilo, Aaltosiilo

Satuin tässä kesällä bongaamaan sosiaalisesta mediasta tämän hiukan katedraalia muistuttavan teollisen rakennuksen. Nyt kun matka tälle suunnalle sitten taittui, täytyihän se käydä kuvaamassa. Enkä muuten ollut ainoa kuvaaja paikalla.

Osa Alvar- ja Aino Aallon teollista suunnitteluhistoriaa

Toppilan siilo kuuluu ensimmäiseen Alvar- ja Aino Aallon suunnittelemaan teolliseen kohteeseen. Toppilan selluloosatehdasalue valmistui 1931. Tuolloin 1920-luvun lopulla Toppila Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja Gösta Serlachius tilasi nousevalta arkkitehtilupaukselta Alvar Aallolta ulkoasusuunnitelman tehtaalle. Näin syntyi myös Aaltosiilon suunnitelma.

Siilo on rivisiilon mallinen ja koostui alunperin kahdesta lastusäiliöstä ja se oli alunperin liitettynä tiilirakennukseen. Kolmas lastusäiliö lisättiin vielä Aallon piirustusten pohjalta ja neljännellekin oli vielä optio. Tehdas suljettiin 1985, jonka jälkeen moni suojeltava rakennus on löytänyt käyttökohteita, mutta siilo on pysynyt tyhjillään, tähän saakka.

Siilon arkkitehtoninen funktio tunnistettiin kyllä välittömästi sen valmistuttua. Silloin vain 10cm paksuista valettua betonirakennetta pidettiin uraauurtavana saavutuksena. Se on upea esimerkki arkkitehtonisesti merkittävästä rakennelmasta, jossa yhdistyy insinöörityö ja hieno suunnittelu.

Rakennus on myös osaltaan ollut tuomassa Bauhaus-estetiikkaa Suomeen. Bauhausin opettajana toiminut Laszlo Maholy-Nagy tutustui tehdasalueeseen vuonna 1931 Aaltojen vieraana.

Mahdottomasta mahdolliseksi

Hylätyltä näyttävä betonisiilo kohoaa 28 metrin korkeuteen. Tämä ikkunaton siilo on jopa äänestetty vuonna 2019 Oulun rumimmaksi rakennukseksi ja ilmeisesti moni paikallinen on ollut sitä mieltä, että rakennus joutaisi purkaa. Näin ei ole kuitenkaan onneksi käynyt, sen suojelemisen hyväksi on tehty töitä ja pidetty jollakin tavalla myös kunnossa. Nyt on kuitenkin alkamassa aktiivisempi vaihe.

Englantilainen arkkitehti Charlotte Skene Catling osti siilon Factum Foundation-säätiön kanssa Oulun kaupungilta vuonna 2020. Siilon kehittämistä varten perustettu Aalto Siilo-yhdistys on suunnitellut uutta käyttöä siilolle. Tavoitteena on kehittää tästä teollisen aikakauden katedraalisesta monumentista uusi kiertotalouden symboli. Suunnitelmissa on kunnostaa siilo ravintola- ja kulttuuritoimintaa varten ja uuden kokeellisen Aalto Siilo-tutkimuskeskuksen perustaminen. Tutkimuskeskuksessa kohtaisivat tiede, taide, kansainväliset tutkijat ja paikalliset asukkaat.

Oulu on vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Aaltosiilo on yksi vuoden päähankkeista. Aaltosiilon on tarkoitus avautua osana kulttuuripääkaupunkivuotta. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena on avata siiloon baari ja näyttely- ja tapahtumatilat. Tämän vuoden aikana rakennus olisi tarkoitus saada remontoitua valmiiksi. Vuodelle 2026 siiloon on jo suuniteltu useita tapahtumia.

Lähteet:

Aaltosiilo

Archinfo

Rakennustarkastusyhdistys

Kuvat:

Teija Sorjonen