Matkalla meren ääreltä napapiirille ja kotia kohti– Osa 8: Hedvig Eleonoran kirkko Torniossa, kahvit Langin kauppahuoneella Raahessa

Tornion kirkon sisätilat yllättivät todella erikoisuudellaan, positiivisesti ehdottomasti!

Tornion kirkko on koko Pohjoiskalotin vanhimpia ja parhaiten säilyneitä puukirkkoja. Kirkon torni on saanut vaikutteita Tukholman Riddarholmanin kirkosta.

Tulipaloja 1600-luvun puukaupungissa

1600-luvun loppupuoli oli tapahtumarikasta aikaa Torniossa. Tuolloin Tornio oli vaatimattomien puurakennusten kaupunki ja ainoastaan kirkossa ja raatihuoneessa oli kivijalat. Tiheästi rakennetut puutalokaupungit olivat jatkuvasti alttiina tulen vaaroille. 1672 tahallaan sytytetyksi osoittautunut tulipalo tuhosi koko Tornion keskustan, myös raatihuoneen. Sillä kertaa hiukan syrjässä ollut kirkko kuitenkin pelastui. Kymmenen vuotta myöhemmin 1682 kirkko kuitenkin syttyi tuleen salaman iskusta ja paloi tunnissa maantasalle. Kirkosta saatiin pelastettua kellot, alttaritaulu ja hopeinen öylättiastia.

Penkkien ovien maalautyöstä vastasi Erik Fellström (1748).

Upea saarnastuoli on barokkipuunveistotaiteen komea taidonnäyte. Tämän on maalannut ranskalaissyntyinen Didrik Möllerum vuonna 1701.

Uusi kirkko nousee

Uutta kirkkoa alettiin suunnittelemaan välittömästi ja se rakennettiin parinsadan metrin päähän edellisestä. Kirkko valmistui 1686 ja rakentajana toimi kirkonrakentaja Matti Joosepinpoika Härmä. Rakenteeltaan kirkko on niinsanottu pohjalaismallinen tukipilarikirkko ja tällaisia kirkkoja rakennettiin aikoinaan kymmeniä. Kahdestatoista jäljelle jääneestä Tornion kirkko on suurin ja ainoa kolmen tukipilarin kirkko koko maailmassa. Tukipilarijärjestelmä on keksitty Pohjanmaalla 1400-luvulla.

Kirkko nimettiin kuningas Kaarle XI:n äidin, leskikuningar Hedvig Eleonooran mukaan.

Kuvassa vasemmalla näkyvä kuoriaita mm. kirkon saarnastuolin lisäksi on Suomen barokki-puunveistotaiteen merkkipaaluja. Tämä taitava puuseppä oli torniolainen Nils Jacobsson Fluur.

Kuninkaan ikkunat

Erikoisuutena mainittakoon, että kaupungin kauppaporvarien merimerkkinä toimineen korkean kahdeksansivuisen torninhuipun yläosaan rakennettiin pyöreät ikkunat 1694 kuningas Kaarle XI:n vierailua varten. Edellisenä vuonna Kuninkaan oli tarkoitus seurata keskiyön aurinkoa kirkon tornista, mutta pilvet pilasivat suunnitelman sillä kertaa. Seuraavana vuonna kuningas halusi uusia yrityksen ja tätä varten rakennettiin korkeampi torni ja nuo kuninkaan ikkunat. Kuningas ehti kuitenkin kuolla ennen kuin ehti vierailulle kokemaan keskiyön aurinkoa.

Ulkoasultaan kirkko oli alunperin hirsinen ja punamullattu, kuten pohjalaiskirkot yleensä. Nykyisen ulkoasunsa kirkko sai 1877.

Kirkon sisätilat koristeltiin 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa. Saarnastuolin, kuoriaidan ja ikkuna- ja ovikehykset veisti **puuseppä Nils Fluur**. Sisustuksellisesti kirkko on karoliinisen barokkiarkkitehtuurin loistokkain esimerkki Suomessa. Karoliininen barokki, eli ruotsalainen barokkiklassismi oli muodissa arkkitehtuurissa ja muotoilussa kuningas Kaarle XI:n aikana (kuninkaana 1660-1697). Tyylille esikuvia olivat Saksan, Alankomaiden ja Englannin taiteen piirteet ja lisäksi siihen tuotiin piirteitä Ranskasta ja Italiasta.

Kirkon lattian alle on haudattu useita torniolaisia. Vuoden 1818 jälkeen lattian alle ei saanut enää haudata.

Kuoriholvin raamatunaiheiset maalaukset on tehnyt todennäköisesti kirkkomaalari Lars Gallenius. vuonna 1688. Hänen kädenjälkeä voi nähdä myös mm. Keminmaan vanhassa kirkossa.

Kellotapuli valmistui kirkon viereen vuonna 1688. kellotapuli on goottilaisperäisen tapulityypin ainoa jäljellä oleva edustaja Suomessa. Kellotapuli on myös tyrnäväläisen Matti Joosepinpoika Härmän käsialaa. Myös kirkossa oleva paanukatto on rombikuvioinen. Kellot valoi tukholmalainen Jacob Bierman. Niihin valettiin myös tulipalosta pelastetut Tornion ensimmäisen kirkon kellot.

Torniosta jatkamme matkaa sateisessa kelissä kohti Raahea. Kahvihammasta alkaa jo kolottaa😊.

Kahvihetki Langin kauppahuoneella, Raahessa

Langin kauppahuoneella ollaan. Valitettavasti tämä jäi ainoaksi ulkokuvaksi, koska tässä kohtaa satoi niin vietäväst.

Historiaa

Langin kauppahuone oli 1800-luvun alkupuolella tyypillinen rannikkokaupungin kauppahuone, jossa harjoitettiin maakauppa, ulkomaankauppaa, laivanvarustusta ja oli myös monenlaista yritystoimintaa, joka tarjosi tuotteita laivanvarustukseen ja kaupankäyntiin. Langin kauppahuone oli Pohjois-Suomen suurin kauppahuone. Johan Lang (1745-1823) oli vanhasta kauppiassuvusta ja kauppiaanuralle hän itse lähti 1771. Kuollessaan hän omisti lähes kolmanneksen Raahen laivoista. Hän vei erityisesti tervaa ja toi suolaa. Kauppahuoneen omaisuuteen kuului lisäksi sahoja ja ruukkeja. 1820-1830-luvulla Langin kauppahuone oli Suomen suurin raudan valmistaja.

Olemme Langin Alakartanossa, Langin kauppahuoneen kahviossa. Kylläpä onkin mitä viehättävin kahvila❤️. Ai että nuo tapetit ja mikä sisustus! Valaisimetkin sopivat upeasti tyyliin.

Langin kauppahuone herää jälleen henkiin

Ennen vuotta 2016 kiinteistössä on toiminut mm. pankki, kaupungin toimitiloja ja erilaisia liikkeitä. Vuonna 2016 alkoi Langin kauppahuoneen synty nykyisessä mitassaan. Yrittäjät Piia Vähäsalo ja Pasi Siipola ostivat rakennukset ja aloittivat kunnostustyöt. Tilat on kunnostettu 1800-luvun mukaiseen asuun. Kartanon pihapiirin alkuperäisistä rakennuksista on säilynyt Langin päärakennus, Langin Alakartano, kivimakasiini, vaakahuone ja aitta.

Tänä päivänä Langin Alakartanossa on kahvila, puoti, talon kööki, saleja ja hotellihuoneita sekä juhlatiloja. Myös lounasta on tarjolla arkipäivisin klo 10.30-14.

Näkymä puotiin. Tykkään myös todella paljon tilojen värivalinnoista, taidokas värisilmä!

Puotiin pääsee myös verkkokaupan kautta.

Langin kauppahuone on avoinna ma-la 10-17.

Suosittelen todella vierailua ja voihan tänne tulla pidemmäksikin aikaa majoittumaan.

Raahen vierailulle sattui sateinen sää, joten tutustuminen kaupunkiin jä muutoin kovin pintapuoliseksi. Muutama kuva nyt kuitenkin tähän loppuun Wanhasta Raahesta