Seikkailureissu Etelä-Espanjassa 4.-15.10. – Flamingoista länkkärimaisemiin, Osa 1/6 Calpe ja Salines de Calp

Tervetuloa seuraamaan minun ja Pasin seikkailureissua eteläisessä Espanjassa. Erityisesti minulla on ollut jo kauan toiveissa matkustaa Espanjaan lomalle ja lopultakin se onnistui kun terveystilanne antoi siihen mahdollisuuden. Meillähän oli myöskin pitkäaikainen haave matkustaa tämän tai tulevan vuoden aikana Yhdysvaltojen länsirannikolle ja siellä kiinnostivat mm. aavikkomaisemat. No, kun nyt nykyisessä poliittisessa tilanteessa emme missään tapauksessa halua sinne matkustaa ja munuaisensiirron takia se olisi myös matkavakuutuksen kannalta riski, päätimme etsiä uuden kohteen syksyyn. Mikäpä nyt sopisi paremmin paikkaamaan Death Valleyn tai Monument Valleyn maisemia kuin Euroopan ainoat aavikot Espanjan Almerian maakunnassa.

Tässä osassa emme pääse vielä Almeriaan, mutta lähdemme matkaan ja etenemme Calpeen. Reissusuunnitelma meni tällä kertaa aikalailla alusta lähtien uusiksi. Osa toki piti paikkansa. Muutoksia alkureissuun aiheuttivat lentomuutokset ja puolenvälin tienoilla tuli sitten uusi hankala tilanne vastaan. Mutta nyt matkaan ja kohti aurinkoa!

Säätöä lentojen kanssa

Olimme varanneet lennon Tampereelta Riian kautta Valenciaan (Air Baltic) 4.10. klo 5.30. No, lopultahan kävi niin, että emme päässeet lähtemään lainkaan Tampereelta matkaan. Tähän oli syynä äkillisesti koneessa ilmennyt sähköongelma. Istuimme siis jo koneessa, kun ongelma tuli ilmi. Eipä siinä, mieluummin näin kun tuolla korkealla ilma-alassa.. Kone todettiin useamman käynnistysyrityksen jälkeen lentokyvyttömäksi ja siinäpä sitten odottelimme uutta reititystä… Tuli tieto, että koko porukka kuskataan Helsinki-Vantaalle bussilla. Oli muuten suht turhautunut olo, oltiin herätty kahden jälkeen aamuyöstä ja puoli yhdeksän aikaan istuttiin bussissa lentoaseman pihassa.. Meille oli tässä vaiheessa tullut jo uudet lentotiedot, Air Francella lähtö klo 17.40, vaihto Pariisi ja perillä klo 23.10. Eipä just naurattanut, kun alkuperäisen suunnitelman mukaan piti olla perillä aamupäivästä klo 10.00. Mutta joo, eipä siinä mikään auttanut, luvassa ensin bussimatka Helsinkiin ja sitten Helsinki-Vantaalla tooosi pitkä odotusaika.

Koska Charles de Gaullen kenttä on valtava, pyysin Helsingissä kuljetuspalvelun vaihtoon. Vaihdon piti olla lisäksi nopea. Ja tässähän sitä mennään😀. Aika pitkä matka oli kyllä, ehdottomasti viisas ratkaisu pyytää tämä kyyti. Mutta kiire meillä ei lopulta ollut, jatkolento Valenciaan oli yli tunnin myöhässä.. No, mutta kokemus tämäkin, ja tulipa käytyä tälläkin kentällä.

Portit olivat jäätävän isossa hallissa vierivieressä. Todella meluisa, ei kauhean viihtyisä paikka. Näytöt kirkuivat punaisina useista myöhästyneistä lennoista. Olo oli jo suht tukala, väsytti älyttömästi ja kaiken lisäksi olin pitänyt maskia aamusta lähtien (suosittelu koska se siirto).

Pariisi-Valencia-koneessa ollaan. Air France tarjoaa muuten ilmaisen leivän ja juomaa lennon aikana. Leipä vegaaninen.

Lennon loppupuolella mun nenä alkoi vuotaa verta ja paljon!!! Onneksi lentoemäntä sai tyrehdytettyä sen isolla tupolla. Olin kyllä kovin otettu kun henkilökunta kyseli loppumatkasta useaan kertaan, että onhan kaikki hyvin. Pisteet Air Francelle! Luulen että vuoto johtui maskin kuivattamista limakalvoista ja paineesta.. En enää tämän jälkeen uskaltanut käyttää maskia, myöskään paluumatkalla.

Lopulta Valenciassa

Valencian kentällä olimme lopulta puolenyön jälkeen. Onneksi myös matkalaukku saapui perille.

Alunperäinen tarkoitus oli lähteä ajamaan suoraan kentältä kohti Calpea. Tietenkin homma meni uusiksi. Pasi oli peruuttanut jo aiemmin Bookingin kautta varatun vuokra-auton (Alamo). Me oltais siirretty vuokran alkamisaikaa, mutta koska Booking oli tässä välissä, se ei onnistunut. Peruutuksesta tuli takkiin n.puolet vuokrauksen hinnasta. Takkiin tuli myös ensimmäisestä hotelliyöstä, hotelli ei vastannut yhteydenottoihini ja lopulta hotellilla maksoin kahdesta yöstä yhden sijaan. Ensimmäiseksi yöksi varasin halvimman mahdollisen hotellin kentän läheisyydestä.

Kohti Calpea

Sinänsä reitillä ei ollut erityistä kohdetta, halusin ainoastaan ajaa Par Natural de l’Albuferan kautta (tie CV500). Lueskelin, että siellä voisi olla Flamingoja.

Mutta ensin vuokrataan auto. Otimme nyt auton Enterpriselta, vaikka melkein samaa puljua nämä tuntuivat olevan. Nyt vaan marssimme tiskille ilman varausta. Koko hommassa taisi nyt mennä vajaa tunti. Haluamamme auto löytyi, pieni auto automaattivaihteilla. Rajoittamattomat kilometrit ja kaiken kattava lisävakuutus, vuokra-aika 5.-11.10. vajaa 500e. Yksi kuski, eli Pasi. Navigaattori oli ilmainen ja puhui jopa Suomea. Me viritimme kuitenkin lopulta näyttöön puhelimen kartat piuhan kautta. Helpotti, kun sai pistää reitille jo valmiiksi useita pisteitä.

CV-500, Albufera de Valencia aivan tuossa oikealla puolella. Todella kaunis reitti!

Maataloutta oli valtavasti, tällä reitillä etenkin kasvihuoneita aivan älyttömiä määriä.

Ensimmäiset lintukuvat🥰. Lehmähaikara, jo Portugalista tuttu. Haikaroita oli pellon täydeltä.

Calpe

Hotel Port Europa, huoneisto parvekkeella ja merinäköalalla😍. Mikään muu tässä ei harmittanut, kuin se että voimme olla nyt täällä ainoastaan yhden yön. No, nautitaan senkin edestä! Hotelli sijaitsi lähellä sitä kivenlohkaretta, mutta toisen hotellin seinä esti näkyvyyden sinne. Parvekkeelta se nyt ei oli näkyny jokatapauksessa.

Aurinko laskee, näkymä parvekkeelta keskustan suuntaan. Calpessa on myös vanha kaupunki, mutta meiltä se jäi nyt väliin.

Etualalla osa Calpen toisesta erikoisuudesta Baños de la Reina, eli kuningattaren kylpylä. Tämä arkeologinen kohde sijaitsee rantabulevardin vieressä.

Baños de la Reina kokonaisuudessaan. Tähän on rakennettu 200-300-luvuilla roomalainen palatsi erilaisine huoneineen, käytävineen ja patioineen. Osa näyttävästä marmori- ja mosaiikkityöstä on säilynyt. https://turismodecalpe.com/en/banos-de-la-reina/

Ytimessä ollaan😊. Aika rauhallista oli kyllä tähän aikaan vuodessa.

Uima-altaan vierestä kuvattu turkinkyyhky.

Salines de Calp

Aikuinen flamingo. Flamingon pinkki väri tulee sen ravinnosta, erityisesti karotanoideja sisältävistä katkaravuista ja levästä. Mitä enemmän flamingo syö näitä väriaineita, sitä kirkkaampi höyhenpeitteen sävy on.

Kiihdytyskaistalla😊. Kyllä se punainen alkaa jo pilkottaa siivistä.

Rantaloma Calpessa jäi tosiaan yhden yön mittaiseksi. Matka jatkuu kohti seuraavaa kohdetta toisen flamingokohteen, Santa Polan ja Elchen palmujen kautta. Pysythän mukana🚙😎.

Kuvat:

Teija Sorjonen