Keskiajan Turku 25.-26.6.26

Rohan Tallit, Soturikuningatar 25.6. Todella upea esitys!

Viime viikonloppuna Turussa vietettiin Keskiajan Turku -keskiaika- ja muinaistapahtumaa. Täällä on tullut käytyä pari kartaa aiemminkin ja tapahtuma-alue on ilmainen Rohan Tallien esitystä lukuun ottamatta. Ensimmäistä kertaa olimme katsomassa myös esitystä. Ja kyllä todellakin kannatti, oli kyllä erinomaisen upea. Muutama video näytöksestä linkkien takana.

Katsomossa ollaan🤗.

Rohan Tallit / Soturikuningatar

”On vuosi 1453, ja Konstantinopoli on kaatunut.

Idän ja lännen risteyksessä sijainnut ikiaikainen kaupunki, keisarien kruunu, pyhien reliikkien koti, kristikunnan viimeinen itäinen linnoitus – on vain savua, miekkaa ja menetettyä aikaa. Osmanien vihreä lippu liehuu muureilla, joiden uskottiin kestävän maailman loppuun saakka. Eurooppa vapisee.

Näytös alkaa, kuvaus Teija Sorjonen , klikkaa linkkiä päästäksesi videoon.

Kuningaskunnat taistelevat raunioiden keskellä vallasta, uskosta ja tulevaisuudesta. Mutta kaikkien sotien keskellä syntyy myös toinen kertomus.

Kertomus rakkaudesta.

Kaikki eivät synny miekka kädessä. Siihen tartutaan silloin, kun muuta vaihtoehtoa ei enää ole.

Anna Notaras, Konstantinopolin Loukas Notarasin tytär, johdattaa pakolaisjoukkoa halki hajoavan maailman kohti turvaa ja uutta elämää. Kirjanoppinut nainen joutuu jättämään kynänsä, oppinsa ja entisen elämänsä. Hänen on tultava joksikin, mitä hän ei koskaan uskonut voivansa olla.

Soturikuningattareksi.

Leonhard von Mühldorf, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ritari ja yksi Konstantinopolin viimeisistä puolustajista, ei enää etsi sotaa.

Hän etsii häntä.

Mutta maailmassa, jossa valtakunnat sortuvat ja uskollisuus ostetaan kullalla, rakkaus voi olla vaarallisempaa kuin yksikään miekka.

Vihaa, klikkaa linkkiä päästäksesi videoon.

Soturikuningatar on ainutlaatuinen historiallinen hevosturnajainen, jossa yhdistyvät todellinen historia, legendat ja elokuvallinen näyttävyys.

Aitoa ratsastusta. Terästä, tulta ja peitsiä. Ritareita, haarniskoja, sotahevosia ja armottomia taisteluita.

Ritarien kiihdyttäessä hevosensa toisiaan kohti lähes 80 kilometrin tuntinopeudella, peitsien kappaleiden lentäessä halki ilman ja yleisön pidättäessä hengitystään, herää henkiin maailma, jossa kunnia ratkaistiin taistelussa.

He saavat toisensa, klikkaa linkkiä päästäksesi videoon.

Näin saavat toisensa Leonhard von Mühldorf ja Anna Notaras.

Hevosturnajaiset toteuttaa Rohan Tallit Kotaladosta, Salon ja Perniön metsien keskeltä. Rohan Tallit toteuttaa historiallisia hevosesityksiä ja kouluttaa hevosia vanhojen, jo muinaisuuteen unohtuneiden oppien mukaan.

Kertomus ja taistelukohtaukset voivat olla jännittäviä perheen pienimmille. Esityksessä on myös ajoittain kovia ääniä.”

Lähde: https://www.rohan.fi/

Kuvat: Teija Sorjonen

Seuraavaksi sitten markkinatunnelmaan!

Vanha Suurtori

Turun Vanha suurtori toimii tapahtuman keskuspaikkana. Vanha Raatihuone komeilee siinä.

Vanha Suurtori toimi tärkeänä hallintokeskuksena, liikenteen solmukohtana ja kauppapaikkana 1200-luvulta alkaen, 1800-luvun alkuun saakka. Vanhan Raatihuoneen lisäksi aukiolta löytyy historiallisesti arvokkaita rakennuksia; Brinkkalan talo, Hjeltintalo ja Juseliuksentalo.

Brinkkalan talo oikealla.
Markkinanäytelmä alkamassa. Musisoijat Vanhan Raatihuoneen edustalla.
Markkinanäytelmä Ora et labora, kohtaus; On syytä juhlaan. Siellä oli piispaa ja linnanherraa neuvonpidossa ja pitopöytä valmiina. Lopuksi pistettiin tanssiksi.

Elävöitysleirin tunnelmiin

Tämä Luostarin välikatu on niin kuvauksellinen😍.
Elävöitysleiri Katedralskolanin pihalla.
Tiukka paikka😬.

Kauppiaat

Kauppiaita oli runsaasti ja aivan jokaiselle jotakin. Mukava siellä oli vaan ihan kierrellä ja katsella ja jotakin pientä lähti toki myös matkaan. Porthaninpuisto tarjosi ihanaa viilennystä auringossa tarpomisen lomaan, kun en meinaan kestä tällä hetkellä juurikaan kuumuutta, enkä suoraa auringonpaistetta..

Jalkapuun paikka!
Täältä lähti kaulakoru mukaan, Takomo Alkutuli.

Näin saimme kierroksen päätökseen. Onneksi jalka kesti kävellä ja päästiin käymään täällä perjantaina myös. Työnäytöksiä, eikä taisteluesityksiä ei sattunut kohdalle, mutta tähänkin nyt täytyy olla tyytyväinen. Oli toki tapahtumaa myös Suurtorin ulkopuolella. Suosittelen vierailemaan vuoden päästä!

https://keskiajanturku.fi/

Turun tuomiokirkko on tällä hetkellä suljettuna peruskorjauksen vuoksi. Peruskorjaus kestää vuoden 2028 joulukuulle saakka.

Jätämme nyt Turun taaksemme, mutta pysymme edelleen keskiaikaisissa tunnelmissa. Käymme kotimatkalla parissa keskiaikaisessa kirkossa.

Rymättylän Pyhän Jaakobin kirkko

Kävimme täällä viime kesänä ja siltä reissulta on blogauskin, joten en nyt enempää tästä historiikkia kirjoita. Jos olet kiinnostunut, täältä löydät lisää informaatiota.

Onhan tämä kirkkosali uskomattoman hieno kaikkine maalauksineen ja koristeluineen.

Mynämäen Pyhän Laurin kirkko

Mynämäen Pyhän Laurin kirkko on yksi Suomen suurimmista keskiaikaisista harmaakivikirkoista.
Kulku sakaristoon vasemmassa laidassa. Sakaristo on kirkon vanhin osa ja sen rakentamisen ajoitetaan alkaneen 1200-luvulla. Muutoin kirkkoa on rakennettu 1425-1440. Noihin aikoihin Suomen piispana toimi Turussa Alasjoelta lähtöisin ollut Maunu II Tavast. Oven vieressä on Flemingin perheen muistotaulu, epirafi, vuodelta 1624. Epitafissa on kuvattu koko perhe. Taulun veistäjä on tallinnalainen Tobias Heinze.
Alttarilla oleva alttarikaappi on 1400-luvulta.
Flemingin perheen epitafi. Flemingin perhekuva on yksi vanhimmista säilyneistä perhekuvista Suomessa.
Mynämäen kirkkorakennus on tyyliltään varhaisgotiikkaa. Suuri runkohuone on jaoltaan kolmilaivainen. Sen sisäkate on ristiholvattu ja sitä kannattelee neljä jykevää pilaria. Seinämaalauksista on jäljellä ainoastaan jäänteitä. Ne on otettu esiin kalkkimaalikerroksen alta. Maalaukset ovat alkuperäisessä kunnossa.
Katon kalkkimaalauksesta täysin valkoiseksi on aikoinaan kirjoitettu:
Mynämäeltä kotoisin ollut Gregorius Hallenius kirjoitti vuonna 1738 kirkon holvien maalauksesta: ”Tuhoutuneet ovat nyt kaikki aiemmat holvikattoon sepustetut piirrokset ja kuvat, sillä Flemingin toimesta koko katto peitettiin täysin uudella maalilla, kuten äskettäin minulle kertoi kunnianarvoisa seurakunnan kirkkoherra. En ole kyllä oikein varma, ovatko isänmaan historian tutkijat ja muinaisuuden muistoista huolehtivat yhtä innostuneita tuosta anteliaisuudesta kuin tavallinen kansa.”
Tiilet rakennukseen on tuotu aikanaan Virosta. Alttarikorokkeen päällä riippuva Krusifiksi on 1500-luvulta.
Kivilaatan alla sijaitsevat tiettävästi Henrik Flemingin ja Ebba Bååtin maalliset jäännökset. Muistomerkin alkuperäinen sijainti oli hautapaikan vierellä.

Flemingien hautamuistomerkki

Henrik Flemingin ja Ebba Bååtin hautamuistomerkki kirkon kuorissa. Tämä on barokin kuvanveistotaiteen hienoimpia esimerkkejä Suomessa. Muistomerkki on veistetty liituhiekkakivestä 1632. Sijaitsi alunperin alttarin edustalla, hautaholvin sisäänkäynnin vierellä.
Kirkon keskiaikaiseen esineistöön kuuluu edustalla kuvassa oleva kalkkikivinen kastemalja, alttaripöydän balttialainen kalkkikivilevy sekä kirkosta löytyvät keskiaikaiset veistokset.
Oikealla näkyvä saarnastuoli on vuodelta 1641 ja sen on veistänyt virolainen Lubert Heissman. Saarnastuolin katoksesta löytyy lahjoittajan, Flemingin vaakuna. Takana näkyvät urut ovat Kangasalan urkutehtaan rakentamat.

Kuvat: Teija Sorjonen

Lähteet:

Tiedonportailla

RKY

Wikipedia

Turun Sanomat 02/2008

Jätä kommentti