Kyllä on taas kiirettä pitänyt lintuseurannan, kuvailujen ja etenkin niiden kuvien koneelle saamisen ja lonimisen kanssa. Eli jotenkin tuntuu että instapostauksetkin tulevat kokoajan askeleen myöhässä. Mutta nytpä tätä kuvakollaasia olisi tarjolla.
Knuutilan rantapolulla 14.5. Vihreä heleän vihreä sävy on vielä parhaimmillaan🥰.Ruuhkaa pukkaa. Kalalokit Siuronkosken padolla valmiina kesän kalastuskauteen. Siuronkoski 12.5.Metsäviklot 5.5., Kesäniemi, Siuro
Kävelemään olen päässyt suht ok. Toki tuo kipeytyy ja etenkin haavahoitopäivinä on arka. Nyt vielä lisäksi tuli määräys käyttää kahta tukisidosta, että saadaan nyt sitten kesäksi oikein pökkylä, helteessä marinoituva jalka😬. Paraneminen ei ole edennyt nyt ihan niin jouhevasti kuin olisi toivottu, joten aloitettiin hoitoon vielä toinen lääke, mm. lepraan käytettävä erikoisluvallinen Dapsone-lääke. Toivotaan että auttaa! Ei nyt ihan koko kesää menis tämän kanssa.
Edit…! Eli viimeisimmän ns. mutu-tuntuman mukaan tähän voi hyvinkin mennä koko kesä😤. Se uusi lääke alkaa vaikuttamaan kuukaudessa ja sittenhän ollaankin jo tukevasti yli kesäkuun puolenvälin ja kuinka nopeasti vaikuttaa.. Ei uskalleta ajatella mitään ulkomaan reissua edes elokuulle. Nyt toivotaan että ennen lokakuuta on kiinni🙏. Tulipa tästä oikea maratoni.. Mustabeige on kesän väriskaala.Taivaanvuohi, Kesäniemen tulva 30.4. Taivaanvuohen näkeminen on kyllä harvinaista herkkua. Useinkin kuulee ainoastaan sen mäkättävän äänen jossakin pellon laidalla. Näitä oli pari liikenteessä.Liro, Kesäniemen tulva 30.4.Varhainen aamuhetki Kesäniemen tulvalla 1.5. Eli autosta kuvattuna puuston takaa. Sieltä löytyy lapasorsanasrasta, metsävikloa, tavikoirasta.
Lapasorsapari Kesäniemen tulvalla
Yksi kevään erikoisimmista havainnoista oli lapasorsa. Muutolta havaittu Kesäniemen tulvalta 1.5. Koiras on kyllä upean värikäs ja nokka kerrassaan näyttävä. Pesii pääosin rannikkoalueilla sekä Etelä- ja Keski-Suomessa. Lapasorsanaaraan sain myös kuvattua. Nokka naaraallakin erittäin erottuva.Lapasorsa siivilöi ruokaa usein vedenpinnasta. Tuli seurattua piilokojustamme, eli autosta tätä toimintaa hetken aikaa ja se ui edestakaisin tuota suoraa, naaras myös. Ne voivat uida myös pientä ympyrää ja se nostaa syötävää nokan ulottuville. Oli hienoa havainnoida tätäkin toimintaa.
Suokukkokoiraat matkalla soitimelle
No nyt on sekalaista porukkaa! Suokukkokoiraat ja valkoviklo. Siinä sitä on ihmettelemistä. Suokukkokoirailla on touko-kesäkuussa paraatiasu päällä. Puuhkat ja väritys ovat jokaisella omanlaisiaan. Naama on keväällä höyhenetön. Tässä ollaan soitimelle matkalla. Osa koiraista muistuttaa naarasta ja on myös pienempi. Tässä mukana yksi tällainen koiras. Nämäkin kuvattu Kesäniemen tulvalla 5.5.Tummempaa muotia.Suokukkakoiraat odottavalla kannalla.Ja sitten lähdettiin. Kuvasin tosiaankin suojasta, autosta. Eivät nämä kuvaajaa säikähtäneet.
On tuo juhla-asuisen suokukkokoiraan näkeminen vaan niin hienoa. Toki sitä soidintakin olisi joskus kiva päästä näkemään, mutta hyvä tämäkin. Kirjoitin vuosi sitten kevätseurantapostauksessa hieman enemmän suokukoista. Pääset täältä lukemaan sen.
Yksi kevään odotetuimmista pihojen linnuista on tietenkin kirjosieppo. Tässä koiraskirjosieppo patsastelee. Kuvaaja oli ikkunan takana. Ei nämä nyt muuten anna niin rauhassa potrettia ottaa. Ensimmäinen havainto kirjosieposta meidän pihassa 2.5.Kirjosieppoparit ovat vallanneet kaksi tontin pönttöä, tässä kirjosieppokoiras kurkistaa kalliolla olevaan pönttöön. Kova vipinä ja liike käy pönttöjen ympärillä😍.Vähän harvinaisempi, meidän tontilta kallion puolelta kuvattu leppälintukoiras. Tämä havainto 6.5. Viimeksi näin tänään ja epäilenpä että olisi jäänyt pesimään. Olisipa hienoa! Lisäyksenä vielä, näimme naaraan tänään postauksen julkaisupäivänä! Ihka ensimmäinen kerta. Pesintäspekulaatio voimistuu. Sen verran harvinaista herkkua itselle, että en ole saanut pistettä edes joka vuosi. Leppälinnun pesästä löytää muuten yleisimmin köen jättiläiskokoisen munan ja poikasen. Talvehtii Pohjois-Afrikassa. Jatketaan vielä pihan linnuilla, tässä hernekerttu omenapuun kukkien kimpussa. Trafiikki kävi läheisen vanhan sypressin ja omenapuiden välillä ja näytti erittäin vahvasti siltä että pesintää vähintäänkin suunnitellaan. Laulurastas takapihan kalliolla.
Lisää kevään erikoisuuksia
Liejukana ei ehkä meillä Nokialla ole niin suuren suuri erikoisuus. Joko pari tai yksinäinen yksilö on viihtynyt Poutunpuiston lammikossa jo muutaman vuden ajan. Viime vuonna ei ollut paria, mutta nyt on hyvin asiat. Otin kuvan vielä yksinäisestä liejukanasta, mutta tietojen mukaan pari saapui muutama päivä sitten😊. Kuvattu 5.5. On harvalukuinen pesijä Etelä-Suomen lintujärvillä ja lammilla. Voi pesiä myös Lapin korkeudella. Muistuttaa tutumpaa lajiamme, nokikanaa.Heinätavi piilotteli kasvillisuuden seassa lähes kuvaajan ulottumattomissa Kesäniemen tulvan reunoilla 1.5. Muutolla tottakai, naurulokki vierellä. Juhlapukuisella koiraalla on päässä tunnistettava valkoinen silmäkulmajuova. Pesii Suomessa rehevillä lintujärvillä. Virtavästäräkki on pesinyt Nokian tehdassaaressa ja näin käynee tänäkin vuonna. Pari on saapunut tonteille. Tässä virtavästäräkkikoiras. Sattui sopivasti patsastelemaan puussa kun 6.5. aikaisin aamusta hurautin paikalle. Ainakin pari hutia tuli aiemmin, eli ainakaan näin keväällä ei ole kovin helposti nähtävissä. Suomen pesimäkannaksi on arvioitu 20-50 paria, joka ei ole kyllä paljon. Siuronkoskelle tätä on myös odotettu, mutta ei ole näkynyt. Ei ole kyllä tainnut pesiä meidän koskella.
Linnunsuon kosteikko, Kontiolahti, Jukajoki tarjosi kovia erikoisuuksia
Linnunsuon kosteikko. On muuten hieno paikka, suosittelen etenkin keväällä käymään. Auton voi jättää esimerkiksi matalan lintutornin luokse ja lähteä kulkemaan tien viertä pitkin kosteikolle vievää polkua. Järvelläkin voi olla katseltavaa. Meidän piti alunperin vaan kävellä kosteikon laitaan. No, saimme siinä matkalla vinkin, että mustapyrstökuiripari on parinsadan metrin päässä. No, eihän siinä muu auttanut kuin laskeskella että ehkä juuri ja juuri pääsee kohteeseen ja vielä autolle😅. No, lopputulema oli se, että matkaa kertyi vielä enemmän kun sitruunavästäräkkikin piti bongata! Mustapyrstökuiripari jäi itseasiassa näkemättä luvatussa kohtaa. Ilmeisesti liian tiivis kameramiesten toiminta karkotti ne kauemmas vaan minuuttia ennen kuin tulimme paikalle. Voitte siis kuvitella kuinka suututti! Kirosin kaksikon Pasille alimpaan maanrakoon😅. No, lohdutuksena saatiin kuitenkin sitruunavästäräkki, elis eli elämänpinna!Sitruunavästäräkki 9.5. Linnunsuon kosteikko, Kontiolahti, Jukajoki. Pesii Suomessa harvalukuisena.Näiden lammikoiden keskellä meni erittäin hyvä, leveähkö ja kovapintainen kävelyväylä. Ei tuonne muuten olisi uskaltanut lähteä. Esiteltyjen lintujen lisäksi oli paljon äänimaailmaa, kahlaajia, sammakoiden täyteläistä kurnutusta, vaikka mitä! Suosittelen todella pistäytymään kevätmuuton aikaan.Mustapyrstökuiri, Siinä se nyt on, kuvasin niittykirvistä, joka keikkui puun latvasss ja samaan aikaan tämä sitten teki ohilennon😅. Kuvasin hetkeä myöhemmin sitten kyykistelemässä lammikossa! En heti tunnistanut kun ei ollut nokka näkyvissä.Siinä se musta pyrstö näkyy. Tosiaan vasta kotona tajusin tämän, mutta ihmettelin kyllä jo tuolla että erikoisen näköinen on, en vaan osannut yhdistää.
Kevään värejä
Kesäniemi, Kuljunlahti 14.5. Täällä nähtiin pajulintu ja kuvakin on, vaikkei aivan julkaistava. Piste tuli ja pisteitä on nyt kasassa 93.Meidän tontilla kukkii luumupuu ja kohta ovat kukassa myös kirsikka-, päärynä- ja omenapuu🥰.Ihanat lemmikit, Siuro 19.5.
Näin se kevät etenee ja oikeastaan alkaa olla jo kohta kesä!
Kävimme tässä taannoin Salossa yhden yön reissulla ja seuraavaksi sieltä postausta.
Tepan luonto 